7175.biz

Missä menee pettämisen raja? Ajatus, katseet, kosketus, suudelma, seksi?
Jos petit, miten ja miksi? Tuliko seuraamuksia?

ehdottomasti pettämistä on jo kosketus, suudelma, seksi
katsoahan "aina" saa mutta ajatukset jos menee pettämiseen ni ei sekää enää kuullosta oikeelta...

Asia on kaikessa yksinkertaisuudessaan jälleen hyvin monimutkainen! :) (Poliittinen lähtö)
Joidenkin mielestä pettämisen kriteerit täyttyvät jo liian pitkässä kättelyssä, toisen ääripään mukaan pettämistä on jos antaa ilman kumia tulla sisään! (?) ;)

Nopea arvio pettämisestä voisi olla sellaista jota et voisi tehdä kumppanin läsnäollessa. Suukko ystävän poskelle, pitkä halaus ihmiselle josta välittää, peppupano naapurin kotirouvan kanssa tai huorissa käynti... Itse pitäisin pettämisenä jo sitä jos kumppani suutelee toista. Itselläni suuteleminen on paljon muuta kun kivaa ja silloin siihen kuuluu se kiihko, halu ja jännitys. Luonnollisesti olen kumppaneilleni antanut ajastaikaa oikeuden olla toisen naisen kanssa, koska fyysisesti en voi tälle tasolle kyetä, ja jos suhteen jatkuminen edellyttää saada naisen kosketusta, niin en voi sitä pois ottaa. Mutta miestä minussa lienee jo siinä määrin että pitäisi yhden tytön tyytyä! ;)

Ehkä maailman veteenpiirretyin viiva :P niin henkilökohtainen käsite, ettei mitään rajaa...
Mutta olen (ties kuinka monennen kerran) samoilla linjoilla Puugen kanssa :) pettämiseen on vedettävä juuri se rajaksi, että mitä ei toisen läsnäollessa tekisi, luettakoon pettämiseksi... tosin itse en kovin hyvällä katsoisi toisen miehen suutelemista, sylissä istumista saati mitään siitä pitemmälle... että ei olisi akalla suhteeseen asiaa, jos minun nähteni tuollaiseen pystyy...
Toisaalta, kuten jotkut ehkä tietävät jäin itse muutama viikko takaperin kuin nalli kalliolle, kun tyttöystävä löysikin yhtäkkiä paremman, ja myönsi rehellisesti jopa suudelleensa tätä... en jaksanut lukea tätä tuolloin pettämiseksi, kun suhde oli muutenkin aikas "dead" ja enemmän ystävyyttä kuin intohimoa... kiitin vain nykyistä exää tuhannesti, että ennemmin jätti kuin petti...

Joo vaikea asiahan tää on vaikka pitäs olla hyvin yksinkertainen. Jännää tässä on että moni ei muka pidä ajatuksen tasolla tapahtuvaa pettämistä "oikeena" pettämisenä mut heti kun mennää fyysisten kontaktien tasolle niin johan on pettämäistä ja vakavaa sellasta....
Mietippä sellasista tilannetta että saisit tietää kumppanisi pitkään haaveilleen seksistä esim. ystäväsi kanssa. Hän olisi kuukausi tolkulla ajatellut tätä ystävääsi kun te olisitte viettänyt intiimiä hetkiä kahden kesken...ajatellut tämän ystävän sinun tilalle lemmenleikeissänne hekuman huipulla. Oisko se ihan jees?
Entä sitten jos kumppanisi kolmen prommillen humalassa pikkujoulussa kiksauttasi jotain tuikituntematonta ihmistä? Kumpa pettämisen laji on vakavampi? Kaiken järjen mukaan jos kumppani haaveilee vaikkakin vain ajatuksen tasolla kuukausi tolkulla seksitä sinun ystäväsi kanssa pitäisi olla ns. vakavanpaa, mutta kyllä nämä fyysisen kontaktin ottamiset on yleensä niitä mistä herne nenään menee... Hassua.

Mun mielestä hyvä ohje pettämiseen on se että, älä tee kumppanillesi mitään sellaista mitä et haluaisi hänen sinulle tekevän.

Zarden viimeinen lause kiteyttää koko asian....

Mun mielestä hyvä ohje pettämiseen on se että, älä tee kumppanillesi mitään sellaista mitä et haluaisi hänen sinulle tekevän.

Yhdyn tuohon!

Aika pitkälle pääse tuolla lauseella "katsoa saa, muttei koskea", mutta kun tarkemmin ajattelee niin Zarde esitti kyllä hyvän pointin.

En ole katsonyt fantasioita pettämiseksi, mutta jos se kohde olisikin paras kaverini, eikä joku kasvoton henkilö... niin asia onkin aivan toinen.

Ja aivan samallalailla se on pettämistä, jos kiksauttaa jotain kännissä, kun että kiksauttaisi jotain selvinpäin.

Fyysisessäkin kosketuksessa raja voi olla joskus hankala vetää...

esim Tirlittanin mainitsema tanssiminen. En varmaankaan pistäisi pahakseni, jos kumppani kävisi tanssimassa nopean tanssin jonkun ystävän kanssa, tietenkin se mitä tanssitaan vaikuttaisi asiaan. Hitaat tai joku lambada varmasti pahoittaisivat mieleni.

Pitkä halaus ystävälle menee, niin kauan kun se on "viaton".

Zarde puhuu asiaa!

Olen lutterin kanssa samaa mieltä.
Kokemuksella voin sanoa että asia menee juuri niin.

virheistä oppii...

Onneksi ja toivottavasti virheistä oppii. Jotkut ei opi ikinä ja jotkut on jo oppineet ettei virheitä edes kannata tehdä. Ei se ruoho siellä aidan kuuluisalla toisella puolella ole yhtään sen vihreämpää, usein se on vain heijastus omalta puolelta.

Itse en pidä pettämisestä mitenkään. En halua olla kenellekkään niin ilkeä, että tekisin kenellekkään niin. Enkä toivo, että minuakaan petetään. Jos suhde on hyvin toimiva ja kauan porskuttanut, niin kyllä yhden kerran anteeksi annan, mutta ikinä en unohda.

Vosipa tuota käyttää itsekkin... Mutta ei, oma henkinen ikäni vaeltelee tässä tapauksessa niin alhaalla etten tunne anteeksiantoa vaan enemmänkin kostonhimoa, joka sekään ei mitenkään auta missään...

Se on vähän sellainen juttu, että siitä pitäisi muistaa miesten kanssa puhua etukäteen...
Oman kokemuksen mukaan homma menee niin, että KUN mies pettää, ja sille sanoo siitä, niin vastaus on ylimielinen: "enhän ole sulle ikinä mitään luvannutkaan, vai olenko?". Joo, et ole. Mie olen kai niin vanhanaikainen, että kun alan seurustelemaan, niin oletan sen tarkoittavan sitä, että muiden kanssa ei enää nussita ja muutenkin; että ylipäätään on kiinnostunut seurustelukumppanistaan ja haluaa jakaa itsensä vain hänen kanssaan. (Oletan että seurustelen miehen kanssa joka luopuu omasta asunnostaan ja kantaa hammasharjansa mun luokse? Jos se ei ole seurustelua, niin anteeksi, olin väärässä.) Mie olen ainakin ehdottomasti vain yhden miehen nainen ja on ollut todella kova kolaus huomata, että minä en riitä. Ja tosiaan että voit seurustella saman miehen kanssa pitkäänkin, ja sitten yhdessä yössä muutut hänelle pelkäksi kasaksi paskaa. Toisaalta, kai ylimielisyys on miehille jokin keino peittää tunteita, mene ja tiedä. En jaksa enää ottaa selvää.
Olen itsekin joskus teininä pettänyt, olin seurustellut saman pojan kanssa todella kauan, mutta intohimo väliltämme kuoli. Ihastuin erääseen toiseen poikaan ja ehdin sänkyynkin hänen kanssaan, ennenkuin osasin siitä kumppanilleni alkaa puhumaan. Siitä tuli niin paha olo, että tiedän olla koskaan enää tekemättä samaa. Olin kai 16v.
Ja niin se pettäminen, ei sitä nykypäivänä osaa edes määritellä. Olisi hienoa jos sitä ei edes tarvitsisi määritellä, vaan jokainen todella haluaisi jakaa itsensä ja hellyytensä vain kumppanilleen; ilman mitään ranskalaisilla viivoilla koottua listaa "sit mie en saa pussata, sit mie en saa kosketella persettä, sit mie en saa puristella tissei..."

mielestäni silloin on liian uskollinen kun antaa toisen tuhota periaatteesi, ja kun tiedät kärsiväsi muttet tee asialle mitään..
esim. et tapaa ystäviäsi ettei toinen olisi mustasukkainen

huonosti selitetty, mutta ehkä joku ymmärtää..

Jos joku ei tapaa ystäviään sen vuoksi, ettei puoliso tulisi mustasukkaiseksi, niin silloin siinä laiminlyö niitä ystäviään.

Ei ole olemassa mitään käsitystä liian uskollinen. Joko sitä on uskollinen tai uskoton.

Voiko olla vähän uskoton? Tietty toisilla ihmisillä voi olla erilainen käsitys siitä mikä on pettämistä, mutta eiköhän sitä aina olla jommalla kummalla puolella rajaa.

Minusta tuntuu, että et nyt vaivaudu lukemaan kunnolla muiden viestejä, tai sitten vain jääräpäisesti kieltäydyt hyväksymästä toisten ajatusmalleja.

Mitä ajatusmalleja minun pitäisi hyväksy? Eikös täällä saa omia mielipiteitä sanoa ääneen? :)

Ymmärrän myös petettynä toista naista. Ei se välttämättä edes tiennyt miekkosen olevan varattu, eikä vapaa ihminen siinä väärin tee, vaan se, jolla näitä sitoumuksia on. Petettynä on, minun mielestäni, jopa helpompaa kuin pettäjänä. Tai sitten olen vain armoton itselleni omista virheistäni. Vaan kyllähän se toki niin on, että jos seksiä ei vuoden kestäneessä parisuhteessa ole ollut, haen seksini muualta.


...eikä vapaa ihminen siinä mitään väärin tee.... !?!? EIKÖ?

Kyllä ihan varmaan tekee! missä ihmisten moraali oikeen on?

Edellenkin: älä tee toiselle sellasita mitä et haluisi itsellesi tehtävän.

Edellenkin: älä tee toiselle sellasita mitä et haluisi itsellesi tehtävän.
Kukaan ei ole toisen moraalin vartija.

Kuulostaa siltä kun et arvostaisi uskollisuutta yhtään. Minusta tuo Zarden lause on erinomainen ohje.